Pelonne Filosofiaa

Elämä on kuin Vesiliukumäki – tai miksei mäenlaskukin :D

Rakas Ystävä, Miten voit? Oletko muistanut hymyillä tänään, oletko kiittänyt itseäsi, läheistäsi tänään? Tänään on Kaunis päivä. Melko hiljaiseloa tämä emoaluksen bloggailu, mutta tosin se kertonee eletystä elämästä internetin tuolla puolen 😀 Nyt halusin kirjoittaa terveiset Riippumatosta, kesäloman vm. 2022 alkutaipaleelta. Mielessä on taas ollut se, kuinka me kerromme itsestämme tarinaa, niin muille kuin itsellemmekin. […]

Elämä on kuin Vesiliukumäki – tai miksei mäenlaskukin :D Read More »

Maaginen vuoden 2022 aloitus

Rakas Pelonteiden Ystävä, Miten sinun vuotesi on lähtenyt liikkeelle? ❄️💫🦋 Minun vuoteni 2022 alkoi suorastaan magiallisissa ja maagisissa maisemissa. Vuoden 2021 loppuun tuli rakkaasta koirasta luopumisen hetki ja Luopumisen Pelonne odottelee luonnosteltuna kotona. En mene tässä sen suuremmin syihin, jotka johtivat luopumiseen mutta rankka ja raskas oli päätös, sitä ei voi sanoin kuvata. 🐾 Hyvin

Maaginen vuoden 2022 aloitus Read More »

Jossain tuolla valtavan Egon toissa puolen…

…On lienee elämän ja olemisen tila, jossa ei ahdista, eikä väsytä. Vai onko? Millai siun Ego on siuta kohdellut lähiaikoina? Miun ego tuntui hiljenevän alkuvuodesta, ja tuntui, että energia virtaa lävitseni, ja väsymys oli kaikonnut. Nyt lähiaikoina, tuntuu taas, että Ego on oikein ottanut tsempit itselleen ja juhlii taas kukkona tunkiolla ( 😀 ). Joopa

Jossain tuolla valtavan Egon toissa puolen… Read More »

Pelonnettomuuden Pelonne

Tämä blogikirjoitus oli jäänyt luonnoksiin, ja jaan sen kuitenkin nyt, kun matkaa on jo kulunut ja lintuja lennellyt (haha 😀 ). Siinä on kuitenkin vissi muistutus, mitä joskus oli, ja niin, silti sanon vain, että Minä Rakastan Minua. Ja tunnen kaiken. Imuroin taikka mitä vaan. Jes! Mutta kenties Sinä kaipaat pientä nykäisyä, muistutusta, että voimme

Pelonnettomuuden Pelonne Read More »

Voi näitä aikoja 💜

Tulisielu. Rakastan tulta. Ja sipulia. Entä sinä? Huomaan vielä aika ajoin ajautuvani kiivaaseenkin keskusteluun itseni kanssa. Milloin mistäkin aiheesta ja välistä toki toisten ihmisolentojenkin kanssa. Sitten ikäänkuin moitin itseäni, etten osaa ottaa asioita tarpeeksi vakavasti. Siis ajatella, eikö kuolema ja sairaus ole oikeasti, siis aikuisten oikeasti vakavia asioita? Says who? No kyllä siinä sitten hymy

Voi näitä aikoja 💜 Read More »

Tauteilla vai eikö tauteilla, kas siinä ihmiselon suuri Pelonne!

En tiedä teistä muista mutta omaan elämänpolkuuni mahtuu jos jonkinmoista itsediagnoosia jos jonkinlaisiin oireisiin ja kuvitelmiin. Kylläpä leukani loksahti kun näin nämä piirustukset jotka rakas läheiseni oli itse tehnyt 🤩🤩🤩 Haluaisinpa diagnosoida noita tauteja, ja en usko että Aurinkotaudista edes haluaisi parantua, jos sen mukana tulis virtaa ja valoa ja voimaa 💛🧡💛🧡💛 Nämä seuraavatkin ovat

Tauteilla vai eikö tauteilla, kas siinä ihmiselon suuri Pelonne! Read More »

Kevyet Onnen kuplat

Kevät <3 JA valo <3 ja Elämä <3 Olen kohta ollut vuoden töissä, ja niin nämä Pelonteetkin ovat vain matkalla rinnalla kulkeneet. <3 Olen kyllä niistä onnellinen, koska ne tarjoavat hauskan, hulluttelevan näkökulman joskus niin jonninjoutavan vakaviin asioihin. 😀 Tämä kyseessä oleva Kuplispuplissuojapelonne tiivistää kaiken tuon onnen esanssin. Tämä syntyi siinä hetkessä, kun sain tietää,

Kevyet Onnen kuplat Read More »

Moniuloitteisuuden keskellä hetkeen pysähtymisen tärkeys. Tapaa kaksi Pelonnetta!

 Minulla on elämässäni ihania, rakkaita, tärkeitä ihmisiä. Vaikka välillä minusta tuntuu että on paljon parempi olla yksin, yksin omien ajatusteni (tai vielä parempi ilman niitäkin!) kanssa. Sitten taas havahdun, kuinka tärkeitä ovatkaan aidot ihmiskokemukset. Paino sanalla aidot. Jos sitä haluaisi, koko elämän voisi kokea teatterina. Mutta kun en halua. Mieleni ehkä joskus yrittää sitä, ja

Moniuloitteisuuden keskellä hetkeen pysähtymisen tärkeys. Tapaa kaksi Pelonnetta! Read More »